Eläinkauppa ei neuvonut amatsonin ostajaa
Edellinen omistaja oli ostanut sen suoraan eläinkaupasta "kaupan hyllyltä". Linnulla oli undulaattihäkki sekä ruokavalio ja muut asiat päin honkia.
Kultaposkiamatsoni Kalle (vasemmalla) elää nykyisin toisen kultaposkiamatsonin kanssa.
Linnun oloissa oli useita vakavia ongelmia, sillä eläinkauppa ei ollut kertonut riittävästi linnun vaatimuksista uudelle omistajalle:
- Linnun mukaan myytiin alle puolen neliömetrin häkki, joka hädin tuskin riitti undulaatille kokonsa puolesta.
- Häkki ei sisältänyt juuri mitään virikkeitä ja se oli lattialla.
- Linnun ruokavalio koostui pääasiallisesti maapähkinöistä.
- Lintu pelkäsi ihmisiä valtavasti. Usemman vuodenkin jälkeen se pelkää kaikkia vieraita ihmisiä.
- Kynnet olivat päässeet kasvamaan liian pitkiksi.
- Lintu oli tullut luutavasti ruotsalaisen lintutukun kautta ilman papereita tai riittäviä tunnistemerkintöjä.
- Haettuani linnun edelliseltä omistajalta kyseinen eläinkauppa ei millään tavalla yrittänyt auttaa linnun taustojen selvittämisessä.
Mielestäni tämä on tyypillinen tapaus, kun eläinkaupat myyvät eläimiä kantamatta niistä vastuuta. Vastuuntuntoisesti toimiva eläinkauppa voi tilata asiakkaalleen isommankin linnun tarvittaessa. Tällöin se varmistaa, että lintu päätyy sopiviin olosuhteisiin sekä omistajalla on riittävästi tietoa.
Jos kuitenkin vaikuttaa, että eläinkaupassa he eivät edes itse tiedä, mitä ovat myymässä, kannattaa omaa lintuaan etsiä jostain muualta. Eläinkaupoissa ei myöskään tulisi olla isoja papukaijoja suoraan myynnissä. Niissä ei myydä koiria tai kissojakaan, ja papukaijat ovat yleensä paljon herkempiä eläimiä.
Joskus (harvoin) voi tietenkin käydä niin, että asiakkaalle tilattu lintu jää eläinkaupalle "käsiin", koska asiakas ei sitä koskaan hae. Tällöin linnun tilojen tulee olla riittävät ja eläinkaupalla ei saa olla niin kova kiire päästä siitä eroon, että se myydään heti ensimmäiselle, kenelle se saadaan tuputettua.
Teksti ja kuva: Jarmo Tuutti
