Harmaapapukaija jäi paperittomaksi

Etusivu » Tarinoita » Harmaapapukaija jäi paperittomaksi

Harmaapapukaija jäi paperittomaksi

Teksti:

Sain ensimmäisen papukaijani ollessani jo 7-vuotias. Kyseessä oli nuorehko harmaapapukaija, joka eläinkaupan mukaan oli DNA-testattu koiras. Perheeni oli vielä untuvikko lintuasioissa ja oli luottavaisin mielin, kun paperit luvattiin lähettää jälkikäteen.

Muutaman vuoden päästä aloin tiedustella harmaapapukaijani papereita, mutta vanhempieni mukaan mitään papereita ei koskaan kuulunut. Soitin yhä olemassa olevaan liikkeeseen, mutta heilläkään ei näitä papereita ollut hallussaan enää – vai oliko koskaan ollutkaan? Jos olisi ollut, eikö ne olisi lopulta lähetetty perään, kun huomattiin niiden jääneen ostajalta?

Nyt meillä on vain arvio siitä, että lintumme on ehkä Tanskasta tai Ruotsista ja iältään se on tullessaan ollut ehkä neljän tai viiden. Ehkä. Toistaiseksi lintumme mysteeriksi jäävästä menneisyydestä kielivät vain erilaiset vieraskieliset sanat sekä nimi ”Sabinaaa!”, jota jakomme kutsuu toisinaan.

Jos paperit jäävät, ei niiden sisältämää tietoa ehkä koskaan saa enää käsiinsä.

Jos paperit unohtuvat kauppatilanteessa, eikä myyjä ota yhteyttä, ole omatoiminen! Jos paperit jäävät, ei niiden sisältämää tietoa ehkä koskaan saa enää käsiinsä.

Teksti: Ida-Emilia Kaukonen, kuva: kuvituskuva (morguefile.com)